Hyvä kysymys

Oheinen kysymys ja onnittelu on esitetty mm. Kuopion korkeimmalle virkamiesjohdolle.

Hei,

Onko tietoa missä vaiheessa Kukkosen talossa
sattuu vahingossa tulipalo, niin kuin
siinäkin rötiskössä, joka oli ennen kauppakeskus
Aapelin paikalla? Kuopiossa kun vanhoilla
puutaloilla on näköjään taipumus hävitä sattumalta
tavalla tai toisella uusien, rumilusmaisten
pytinkien tieltä.

Asiaa ihmettelee

MJ

PS. Onnea Kalahallin purkuun.

Rautatieasemako masentava?

Puuttumatta nyt lähemmin siihen, tarvitseeko Kuopio uuden matkakeskuksen vai ei, muistuttaisin päätoimittaja Jari Touruselle ja tiejohtaja Petri Keräselle, että Kuopio on matkakeskusrakentamisen edeltäjiä tässä maassa.

Rautatie- ja linja-autoasema ovat olleet vierekkäin vuodesta 1959, jolloin nykyinen linja-autoasema rakennettiin. Asemien muutaman metrin välimatka olisi voitu kattaa koska tahansa.

Yhden luukun ideologeille olen jossain aiemmassa kirjoituksessa esittänyt lipunmyyntikojun rakentamista asemien välille.

Keräsen valitus siitä, että matkalippuja joudutaan noutamaan sieltä sun täältä, on pelkkää tuuleen puhumista. Hyvähän se on, että on monia lipunostopaikkoja ja että lipun voi tilata myös kotonaan internetin välityksellä.

Kuopiossa on tilanne tykkänään toinen kuin Mikkelissä ja Jyväskylässä, joiden asemat sijaitsivat likipitäen eri puolilla kaupunkia.

Kyllähän Kuopioonkin matkakeskus tulee, koska kaupunki on katsonut, ettei sen velvollisuus ole omistaa linja-autoasemaa eikä VR katso velvollisuudekseen omistaa rautatieasemaa.

VR:n velvollisuus ei ole myöskään tuottaa palveluja, vaan liikevoittoa. Junamatka Kuopiosta Jyväskylään kolminkertaistaa linja-autotaksan.

Kun Tourunen ja Keränen puhuvat matkakeskuksesta, he puhuvat silmänlumeesta. Ei sellaisella kaupunkia kehitetä. Samaa silmänlumetta olisivat Kuopiossa tornit ja kelluvat parakit.

Tourusen mielestä Kuopion rautatieasemasta saa masentavan ensivaikutelman. Hänen sopii mennä masentumaan sinne. Se on lailla suojeltu suremispaikka. Toimittajana työskennellessäni minulla oli kyllä parempi mahdollisuus masentua takseissa ja lentoasemilla.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa toimituksen lyhentelemänä.
Kuva: Savon Arkkitehdit SAFA - Arkkitehtuurin opaskartta

Kalapulla

Kaikille sudeettisavolaisille ja muillekin kerrottakoon, että Kuopion teknisessä lautakunnassa ei päästy yksimielisyyteen alatorin maanpäällisestä hankkeesta, eli puretaanko kalahalli vai säilytetäänkö se vai keksitäänkö jokin välittävä ratkaisu, johon ylimmäinen kaavoittaja tuntuu tähtäävän. Joka tapauksessa asia lähetettiin uudelleenvalmisteluun.

Espanjassa asuva Viikkosavon skribentti, Savon Sanomista eläköitynyt toimittaja, lobbaa Espanjasta asti paviljonkia kalahalliksi sanotun hallinosan tilalle. Se on hänen tehtävänsä. Samainen lehti teki lukijakyselyn kalahallin säilyttämisestä ja selkeä enemmistö oli säilyttävällä kannalla, kuten lopulta museovirastokin.

Joku ammattikorkeakoulupomo muisteli äskettäin jossain lehdessä., että kun hän 1991 tuli Kuopioon, niin täällä puutteenperällä markettien sijasta satsattiin sosiaalipolitiikkaan, kulttuuriin ja matkailuun. Lama ei ollut kaikille lama, mutta vei tietysti aikansa, kun 40-luvulla syntyneitten lihavuoresta saatiin jälleen asiakasvirtoja ohjautumaan muuallekin kuin huoltovirastoon ja
ja työvoimatoimistoon, ennen kuin ne ohjautuvat krematorioon.

PS. Kuvallakin pyritään vaikuttamaan. Oikeanpuoleisesta havainnekuvasta on pyyhkäisty lumet katoilta ja hallin julkisivua ehostettu. (Klikkaa kuva suuremmaksi .)

Kulttuurittomat

Heikki Tegelman:

Uusi Uljas Epäkaupunki

Toimittaja Juutilainen iloitsee junttajutussaan Särkilahden vaneritehtaan hävittämisestä. Hänen kaltaistensa kulttuurittomat ja nousukasmaiset näkemykset ovat juuri niitä, jotka ovat vaikuttaneet kaupunkikuvan historiallisten kerrosten katoamiseen. Vaneritehtaan pieni ydinosa olisi ollut yhdistettävissä uuteen palvelurakentamiseen lisäluonnetta tuoden. Näin on menetelty hyvin tuloksin mm Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

Voimme olla iloisia uusista arkkitehtonisestikin hyväntasoisista ylialueellisista palvelukeskittymistä. Mutta tulevaisuudessa saatamme lähipalvelujenkin osalta olla tilanteessa, jossa, keskustankin kuihtuessa, Petosen, Saaristokaupungin ja muidenkin alueiden palvelut ovat Kolmisopessa, Haapaniemellä, Särkilahdessa ja Matkuksella. Ja vähän Päivärannassakin.



********************************************************************************

***

Yliarkkitehti Heikki Tegelman on entinen Kuopion kaupungin kaavoituspäällikkö, ainoa alansa henkilö Kuopiossa, joka vahvalla tiedollisella ja taidollisella kompetenssillaan ottaa kriittisesti ja julkisesti kantaa kaupungin rakentamiseen - puolesta ja vastaan. Tegelman on monilahjakkuus, joka osallistuu nuoren muusikkopolven ohjaamiseen. Otsikkokuvassa hän juoksuttaa säveliä klaneetistaan Kuopion torin reunalla olevan liiketalon edessä.

***

Torikauhuiset kaupunkikeskustan "kehittäjät" ovat taas nousseet koloistaan vihaamaan kalahallia, mutta ovat ilmoittaneet, että sen paikalle ei tulisikaan alun perin suunniteltua akvaariota, vaan jotain muuta, mitä suunniteltaisiin museoviraston kanssa.

Kaupunkikeskustan kehittämisryhmällä ei tunnu olevan hajuakaan torin käsitteestä ja funktiosta arkkitektonisena substanssina. Heille tori on vain tyhjä tila, joka pitäisi rakentaa tuottamaan mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä. Kehittämisryhmällä on juuri Tegelmanin mainitsemat kulttuurittomat ja nousukasmaiset näkemykset suhtautumisessaan Kuopion perinteikkääseen keskusaukioon, jota on vielä jäljellä ilahduttavan paljon. Kehittäminen merkitsee heille yksinomaan taloudellisen hyödyn maksimointia.

***

"Kun nopea taloudellinen menestys yhdistyy yksipuoliseen tietoon, tuhoutuu paljon sellaista, jota tietämyksen lisääntyessä pidetään säilyttämisen arvoisena. Jos ainoa tunnustettu mittayksikkö on markka, jäävät muut kulttuuriarvot mittaamatta." (Timo Niiranen julkaisussa Rakentaminen itäsuomalaiseen ympäristöön, Kuopio 1985.)

Asemahotelli

Oikealla olevaan Kuopion Kaupunkilehdestä poimittuun lehtileikkeeseen ei voi paljon lisätä, sillä kuva puhuu puolestaan. Havainnekuva haisee silmään kuin lailla suojeltu Aallon sokeripala Katajanokalla ent. Höijerin talon paikalla.

En tyrmäisi suoralta kädeltä hotellia, mutta kohtuus, hyvät suunnittelijat ja rakentajat, kohtuus... Se on arvokas asia. Kun kaiken perustana on taloudellisen hyödyn maksimointi, niin tuollaista jälkeä syntyy. Mitenkähän olisi, jos yrittäisi maksimoida rakennuksen kaupunkikuvallisen ilmeen inhimillisiin ja ympäristöllisiin mittoihin.

Oltakoon veturipuistosta mitä mieltä tahansa, niin minusta sen voisi jättää puineen ja nupukivineen entiselleen. Ei jokaiseen tyhjään aukkoon tarvitse rakentaa. Matkustavaiset tarvitsevat satunnaista parkkipaikkaa. Erityisesti sitä tarvitsevat pyöräilijät, joita varten voisi jotain rakentaakin.

Marginaalihuomautuksena toteaisin, että Asemakadulla olevan Pitkäsen ruman liiketalon paikalle sopisi erinomaisesti hotelli.

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Niuva, Pitkäsen funkkis ja aseman tienoo

Matti Eestilä on löytänyt rahoilleen oivallista käyttöä kunnostaessaan Niuvanniemen sairaalan likellä sijaitsevan entisen Fagernäsin tilan osin uuteen ja osin vanhaan uskoon. Häntä voisi verrata Jyväskylän Kauko Sorjoseen, joka on remontoinut arkkitehti Elsi Borgin talon ja käyttänyt rahojaan Kuopion yliopistokoulutuksen hyväksi. Niuva on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta, kuten samalla suunnalla rakentajien haaveissa olevat Savisaari ja -lahti.

Pitkäsen piirtämästä funkkistalosta Haapaniemen ja Maljalahden katujen kulmassa on esitetty varsin tyly suunnitelma, jolla ei massiivisuudessaan ole enää muuta tekemistä alkuperäisen rakennuksen kanssa kuin seinän kaarevuus. Taloa ehkä voisi korottaa pieteetillä niin, että rakennus säilyttää keskeisesti alkuperäisen ilmeensä. En ymmärrä ajatusta, että kaupungintalo tarvitsee taakseen suuremman rakennusmassan. Siinä on juuri ihmisen havaintokyvyn rajoissa olevat entinen linja-autoasema ja puheena oleva talo, jotka ovat kauniita rakennuksia.

Rautatie- ja linja-autoaseman tienoon rakentamisesta on menossa kova vääntö. On kuulemma liikaa tyhjää tilaa. Tienoo on ympäristötoimiston intendentti Helena Riekin mielestä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Siinäpä ovatkin vastakkain asema ja auktoriteetti. Rakentaja tämän jutun kyllä voittaa, mutta eri asia on miten. Erityisesti suunnitelmassa puhuttaa veturipuistoon suunniteltu torni, josta on juttua alemmassa postauksessa.

Joku nimetön kommentoija käski minun muuttaa muualle, jos en voi hyväksyä kaupungin muuttumista. Vastaisin vielä, että mikään ei ole pysyvämpää kuin muutos, ja johan on piru, jos minun käsketään muuttaa muualle sen takia, että otan kantaa muutokseen. Soisin mahdollisimman monen tekevän niin, siis ottavan kantaa. Kyseinen kommentoijakin on minua koskevalla huomautuksellaan ottanut kantaa.

Lehtileike on referoitu Viikkosavossa 29.9. olleesta Markku Heiskasen kirjoittamasta ja Mauno Hämäläisen kuvaamasta jutusta.

Taas sitä savolaista ...

Torneja ei pitäisi pystyttää minne tahansa. Nyt sellaista on kaavailtu veturipuistoon. Kaupungin toimistoarkkitehdin mielestä se toimisi Puijonkadun pääväylän päätteenä. Sen mahdollista toteuttamista perustellaan tyypillisellä munkkilatinalla, jolla ei juuri ole informaatioarvoa.

Toimistoarkkitehti Janne Repo on aivan oikeassa todetessaan, että torneja ei voi kaupunkikuvallisesti sijoittaa joka paikkaan. Tähänkö se nyt pitäisi pystyttää?

Torni ei toimisi pelkästään Puijonkadun pääväylän päätteenä, vaan myös kaupunkikuvallisesti sen alkupäässä. Enempää korkeita seiniä ei kaupunkiintuloväylälle tarvita. Hotelli Cumuluksen seinä riittää. Toiseen suuntaan molemmat ovat maiseman tukkeena.

Arkkitehti kertoo suunnittelevansa aukiota, mutta tosiasiallisesti hän haluaa täyttää aukion rakennuksella.

Hotelli rautatieaseman jatkeena voisi olla paikallaan. Nykyinen linja- ja rautatieaseman väljyys ja mataluus on ihmisläheistä ja terapeuttista. Ei ole synkkää ja tunkkaista, kuten Helsingin Kampin linja-autoaseman pommisuojamaisessa ratkaisussa. Sieltä rautatieasemalle on melkoisesti matkaa ja piletti pitää mennä ostamaan toiselta luukulta.

Mitään erillistä matkakeskusta ei Kuopio tarvitsisi, mutta jostain on saatu määräys ja rahaa sellaisen rakentamiseen.

Mitä muuten rikkaidenrinteen omakotitalot ja Pappilanmäen täydennysrakentaminen tähän asiaan kuuluvat? Arkkitehdin estetisoivassa retoriikassa nämäkin alueet nivelletään asemanseudun rakentamiseen.

Kenties näin hullu vaihtoehto on esitetty, jotta toinen matalammasta suunnitelmasta menisi paremmin läpi.

Kuva on referoitu 27.9.07 Mullikasta